Joel Hallikainen - Sydämeeni joulun teen
Vaikka mä olenkin nyt koko joulukuun postannut näitä joululauluja lähes päivittäin niin mun joulufiilis on aika hukassa. Varmaan edellisessä postauksessa kerrotulla väsymyksellä on osansa tähän. En myöskään ole kuunnellut joululauluja samaan malliin kuin edellisvuosina, eikä muutenkaan ole tullut koko perheellä hypetettyä joulua samalla lailla. Silti joulu ei kuitenkaan ole päässyt yllättämään, kun joululahjat alkaa olla jo valmiina.
Älkää ymmärtäkö väärin, olen silti jouluihminen henkeen ja vereen. Rakastan joulun tunnelmaa ja odotan edelleen jouluaattoa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että odotan enemmän lomaa, kuin itse joulua, mikä on aika erikoista minulle. Kyllä tää vähän mua harmittaa, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, kuin voisi. Haluaisin olla sellainen joulun hengetär, joka aiempina vuosina olen ollut.
Eniten joulufiilistä tähän asti olen kokenut nyt parina aamuna, kun töihin kävellessä tai työpäivän aikana on satanut isoja lumihiutaleita eikä ole enää ollut sellainen harmaa, inhottava ja märkä sää, mitä on nähty koko syksyn ja talven ajan. On niin ihana katsoa rauhalleen satavia hiutaleita ja hengittää syvään raikasta, kirpeää pakkasilmaa. Sitä kun voisi pullottaa, niin oisin ikuisesti tyytyväinen. Toivottavasti tämäkin vielä jouluksi muuttuu.
Sydämeeni joulun teen kitetyttää juurikin sen ajatuksen, että koristeilla voi luoda joulutunnelmaa, mutta todellisuudessa joulu syntyy kuitenkin ihmisestä itsetään. Tosissani odotan sitä hetkeä, kun koen taas sen ihanan joulun fiiliksen sisälläni. En osaa edes kunnolal kuvailla, mitä kaikkea se pitää sisällään. Oon innoissani, iloinen. Olo on rauhallinen ja voisin itkeä, mutta silti vaan kaikki hymyilyttää ja naurattaa. Maailman ihanin tunne, mitä oon tähän asti kokenut. Sille en ole vielä löytänyt vertaista.
Millainen tunne teillä on jouluna sisimmässänne? Onko teillä jo joulufiilis? Onko jouluvalmistelut tehty? Vai onko lahjat vielä vasta ajatustasolla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti