Karjalan sotilassoittokunta & kuoro - Lippulaulu
Voisin kuunnella tällaisia kuoroja vaikka kuinka paljon. Vielä kun laulavat näin hienoa kappaletta, niin mä olen saman tien myyty. Mä oon hyvin isänmaalinen ihminen, ja siksi tää biisi koskettaa mua, esitti sen kuka tahansa. Mulle tuskin olisi mahdottomuus muuttaa ulkomaille, mutta Suomi on mulle aina se kotimaa ja tykkään asua täällä, eikä tätä voi mikään koskaan korvata. Maamme on mulle myös hyvin tärkeä laulu, ja olisin voinut valita senkin tähän. Meillä oli kuitenkin yläasteella ja lukiossa aina jokaisessa itsenäisyysjuhlassa kuoro laulamassa Lippulaulun, joten siksi valitsin sen nyt tähän.
Itsenäisyyspäivä on mulle tärkeä päivä. Mulle on tärkeää voida sanoa olevani suomalainen ja musta on hienoa osata näinkin vaikeaa kieltä, vaikka tällä ei Suomen ulkopuolella paljoa teekään. Jos Suomi edelleen olisi Venäjän vallan alla, niin tilanne voisi toki olla toinen, mutta kun tilanne on onneksi tämä, niin voin iloita suomalaisuudesta. Mulla on suuri kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan, jotka on ollut turvaamassa meidän itsenäisyyden jatkumisen. Mä olen tosi huono ottamaan kantaa mihinkään yhteiskunallisiin asioihin, mutta ei se silti tarkoita, etten osaisi kunnioittaa niitä, jotka ovat tehneet jotain todella merkityksellistä.
Tämän takia pidän Linnan juhlista. On hienoa, kun kutsutaan yhteen kaikki sinä vuonna omalla tahollaan menestyneet suomalaiset ja heidän lisäkseen myös mm. sotaveteraaneja ja edelliset presidentit. Musta on tärkeää ilmaista, jos omasta mielestä joku toimii jossain tilanteessa hienosti tai yleisesti hoitaa hommansa hyvin. Menestyksestä on myös hyvä sanoa, sillä kaikki tsemppaus ja kannustus tuntuu hyvältä ja saa ihmisen jatkamaan tekemistään entistä enemmän. Kutsu Linnan juhliin on todella iso kunnianosoitus, sillä sinne ei tosiaan kutsuta ihan ketä tahansa. Muut saavat seurata telkkarista Itsnäisyyspäivän vastaanottoa ja ihastella pukuja ja ohjelmanumeroita kotisohvalta käsin.
Mä pidän myös suuresti perinteistä, ja Linnan juhlatkin tulee katsottua suunnilleen joka vuosi. Musta on ylipäätään ihanaa, että tällainen tapahtuma on kehkeytynyt perinteeksi ja sitä edelleen vietetään, ellei tule jotain poikkeusta, miksi se jäisi pitämättä. Perinteet luo turvaa ja pysyvyyden tunnetta. Vaikka koko elämä tuntuisi menevän uusiksi lyhyen ajan sisällä voi aina luottaaa siihen, että tietyt perinteet on ja pysyy. Vaikka mikään ei tuntuisi normaalille, niin kyllä se joulu tulee tänäkin vuonna. Jos perinteet tuppaa käymään tylsiksi ja itseään toistaviksi, niitä on helppo muokata ja tehdä niistä oman näköisiä. Ei kukaan pakota tekemään joulujuttuja joka vuosi samaan aikaan, samalla tavalla tai samassa järjestyksessä.
Aiotteko katsoa Itsenäisyyspäivän vastaanoton illalla? Onko teillä kotona tai koulussa jotain itsenäisyyspäivän tai joulun perinteitä? Mitä suomalaisuus teille merkitsee?
Itsenäisyyspäivä on mulle tärkeä päivä. Mulle on tärkeää voida sanoa olevani suomalainen ja musta on hienoa osata näinkin vaikeaa kieltä, vaikka tällä ei Suomen ulkopuolella paljoa teekään. Jos Suomi edelleen olisi Venäjän vallan alla, niin tilanne voisi toki olla toinen, mutta kun tilanne on onneksi tämä, niin voin iloita suomalaisuudesta. Mulla on suuri kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan, jotka on ollut turvaamassa meidän itsenäisyyden jatkumisen. Mä olen tosi huono ottamaan kantaa mihinkään yhteiskunallisiin asioihin, mutta ei se silti tarkoita, etten osaisi kunnioittaa niitä, jotka ovat tehneet jotain todella merkityksellistä.
Tämän takia pidän Linnan juhlista. On hienoa, kun kutsutaan yhteen kaikki sinä vuonna omalla tahollaan menestyneet suomalaiset ja heidän lisäkseen myös mm. sotaveteraaneja ja edelliset presidentit. Musta on tärkeää ilmaista, jos omasta mielestä joku toimii jossain tilanteessa hienosti tai yleisesti hoitaa hommansa hyvin. Menestyksestä on myös hyvä sanoa, sillä kaikki tsemppaus ja kannustus tuntuu hyvältä ja saa ihmisen jatkamaan tekemistään entistä enemmän. Kutsu Linnan juhliin on todella iso kunnianosoitus, sillä sinne ei tosiaan kutsuta ihan ketä tahansa. Muut saavat seurata telkkarista Itsnäisyyspäivän vastaanottoa ja ihastella pukuja ja ohjelmanumeroita kotisohvalta käsin.
Mä pidän myös suuresti perinteistä, ja Linnan juhlatkin tulee katsottua suunnilleen joka vuosi. Musta on ylipäätään ihanaa, että tällainen tapahtuma on kehkeytynyt perinteeksi ja sitä edelleen vietetään, ellei tule jotain poikkeusta, miksi se jäisi pitämättä. Perinteet luo turvaa ja pysyvyyden tunnetta. Vaikka koko elämä tuntuisi menevän uusiksi lyhyen ajan sisällä voi aina luottaaa siihen, että tietyt perinteet on ja pysyy. Vaikka mikään ei tuntuisi normaalille, niin kyllä se joulu tulee tänäkin vuonna. Jos perinteet tuppaa käymään tylsiksi ja itseään toistaviksi, niitä on helppo muokata ja tehdä niistä oman näköisiä. Ei kukaan pakota tekemään joulujuttuja joka vuosi samaan aikaan, samalla tavalla tai samassa järjestyksessä.
Aiotteko katsoa Itsenäisyyspäivän vastaanoton illalla? Onko teillä kotona tai koulussa jotain itsenäisyyspäivän tai joulun perinteitä? Mitä suomalaisuus teille merkitsee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti