Antti Tuisku - Lämmin lumi peittää maan
Ah, Antti Tuisku! Voi kuinka paljon muistoja. Me oltiin pienempinä pikkusiskon kanssa kamalia faneja. Osataan edelleen kaikki Tuiskun ekan ja tokan levyn laulut ulkoa. Niitä tulee edelleen kuunneltua kun haluaa fiilistellä lapsuutta ja olla oikein nostalginen. Tätä joululaululevyä tulee kyllä joka joulu kuunneltua ihan jatkuvasti, kun se on vaan niin ihana. Antti Tuiskun ääni sopii tosi hyvin joululauluihin, vaikken muita hänen kappaleita enää juurikaan kuuntele muulloin kuin edellä mainituissa tilanteissa.
Tuntuu, kuin jouluna kaikki valittaisi jatkuvaa kiirettä. Sitähän joulunakin riittää, en voi väittää vastaan. Silti se kiire on mulle aika vieras käsite, varsinkin tänä jouluna, kun olen saanut ostettua joululahjoja jo hyvissä ajoin. Ei tarvitse aatonaattona lähteä niitä metsästämään paniikissa. Saan rauhassa valmistautua jouluun ja rauhoittua tähän vuoden ihanimpaan aikaan. Jouluaattona meillä on tietty rutiini, miten asiat hoidetaan, mutta sekään ei tunnu kiireeltä. Meillä ei ole minuuttiaikataulua, vaan mennään kuitenkin sen mukaan, mikä parhaalle tuntuu. On kuitenkin mukava, että on joku pieni aikataulun tynkä, ettei mitään jää tekemättä ja siitä aiheudu kellekään turhaa huolta tai pahaa mieltä sen enempää ku stressiäkään. Sellainen meinaan olisi meillä mahdollista.
Mun mielestä talvi on muutenkin kauhean rauhallinen vuoden aika. Luonto nukkuu talviunta ja tuntuu, että suurin osa ihmisistäkin nukkuu tai ainakin horrostaa. Musta on ihana kävellä aamupakkasella töihin tai kouluun ja vetää syvään kirpeetä pakkasilmaa keuhkoihin. Se herättää kesähelteitä paremmin ja saan nauttia talven tuoksusta. Jokaisella vuodenajalla on oma tuoksunsa, jos ette ole huomanneet. Niin on myös jokaisella juhlallakin. Talvessa on ihan oma kauneutensa, kun joka paikassa on valkoista ja valoisaa. En osaisi kuvitella joulua ja talvea paikassa, missä ei olisi lunta ollenkaan. Olen viettänyt Suomessa mustia jouluja, mutta on kuitenkin eri asia tietää, että voisi olla lunta, kuin tietää että sitä ei ole eikä tule olemaankaan.
Mä elän täysin vuodenaikojen mukaan. Kesällä ja talvella oon pirteimmilläni, kun on valoisaa ja pääasiassa vaan hyviä kelejä. Keväälläkin oon kohtuullisen virkeä, muttaa syksyt on pahimpia. Varsinkin loppusyksystä, kun on harmaata, märkää ja pimeää päivästä toiseen. Toivon koko ajan vaan, että satais jo lunta, että aamulla näkisi johonki ku kävelee ulkona. Joulu kyllä tuo musta parhaat puoleni esille, kun oon lähes tauotta hyvällä tuulella ja osaan ajatella vieläkin positiivisemmin kuin normaalisti. Jostain muusta se voi olla ärsyttävää, mutta mulla on hyvä olla. Koko ajan sellainen ihanan kevyt ja odottavainen fiilis, jota ei voi korvata millään. Rakastan joulua niin monella tasolla, ettei tässä taida edes olla mitään järkeä. Mutta eipä sitä jouluna järjellä paljoa teekään.
Vaikuttaako vuodenajat teihin? Entäpä juhlapyhät? Kuunteletteko joululauluja myös sellaisilta artisteilta, joita ette muuten kuuntelisi? Pidttekö nostalgiasta, vai onko se pelkkää turhuutta?
Tuntuu, kuin jouluna kaikki valittaisi jatkuvaa kiirettä. Sitähän joulunakin riittää, en voi väittää vastaan. Silti se kiire on mulle aika vieras käsite, varsinkin tänä jouluna, kun olen saanut ostettua joululahjoja jo hyvissä ajoin. Ei tarvitse aatonaattona lähteä niitä metsästämään paniikissa. Saan rauhassa valmistautua jouluun ja rauhoittua tähän vuoden ihanimpaan aikaan. Jouluaattona meillä on tietty rutiini, miten asiat hoidetaan, mutta sekään ei tunnu kiireeltä. Meillä ei ole minuuttiaikataulua, vaan mennään kuitenkin sen mukaan, mikä parhaalle tuntuu. On kuitenkin mukava, että on joku pieni aikataulun tynkä, ettei mitään jää tekemättä ja siitä aiheudu kellekään turhaa huolta tai pahaa mieltä sen enempää ku stressiäkään. Sellainen meinaan olisi meillä mahdollista.
Mun mielestä talvi on muutenkin kauhean rauhallinen vuoden aika. Luonto nukkuu talviunta ja tuntuu, että suurin osa ihmisistäkin nukkuu tai ainakin horrostaa. Musta on ihana kävellä aamupakkasella töihin tai kouluun ja vetää syvään kirpeetä pakkasilmaa keuhkoihin. Se herättää kesähelteitä paremmin ja saan nauttia talven tuoksusta. Jokaisella vuodenajalla on oma tuoksunsa, jos ette ole huomanneet. Niin on myös jokaisella juhlallakin. Talvessa on ihan oma kauneutensa, kun joka paikassa on valkoista ja valoisaa. En osaisi kuvitella joulua ja talvea paikassa, missä ei olisi lunta ollenkaan. Olen viettänyt Suomessa mustia jouluja, mutta on kuitenkin eri asia tietää, että voisi olla lunta, kuin tietää että sitä ei ole eikä tule olemaankaan.
Mä elän täysin vuodenaikojen mukaan. Kesällä ja talvella oon pirteimmilläni, kun on valoisaa ja pääasiassa vaan hyviä kelejä. Keväälläkin oon kohtuullisen virkeä, muttaa syksyt on pahimpia. Varsinkin loppusyksystä, kun on harmaata, märkää ja pimeää päivästä toiseen. Toivon koko ajan vaan, että satais jo lunta, että aamulla näkisi johonki ku kävelee ulkona. Joulu kyllä tuo musta parhaat puoleni esille, kun oon lähes tauotta hyvällä tuulella ja osaan ajatella vieläkin positiivisemmin kuin normaalisti. Jostain muusta se voi olla ärsyttävää, mutta mulla on hyvä olla. Koko ajan sellainen ihanan kevyt ja odottavainen fiilis, jota ei voi korvata millään. Rakastan joulua niin monella tasolla, ettei tässä taida edes olla mitään järkeä. Mutta eipä sitä jouluna järjellä paljoa teekään.
Vaikuttaako vuodenajat teihin? Entäpä juhlapyhät? Kuunteletteko joululauluja myös sellaisilta artisteilta, joita ette muuten kuuntelisi? Pidttekö nostalgiasta, vai onko se pelkkää turhuutta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti