How many wonders can one cavern hold?

Little Mermaid - Part of Your World

Miten musta tuntuu, että tää blogi alkaa pikkuhiljaa täyttymään lasten musiikista? No, ehkäpä se kertoo musta ihmisenä enemmän, kuin nämä tekstit mitä kirjotan. Tää on niitä biisejä, joita en oo aiemmin osannut arvostaa niin paljon kuin pitäisi. Nyt vasta, kun kuuntelin sen pitkästä aikaa - okei, pelasin Kingdom Hearts II:ta ja tää soi siinä, myönnän - jäin oikeasti kuuntelemaan lukemaan niitä sanoja telkkarin näytöltä. Ei mulla ole ketään miestä, jonka elämään haluaisin tunkeutua tai muuta vastaavaa. Mä haluan kouluun.

Viikko ja sitten tiedän, mikä on mun kohtalo syksylle. Tai siis saan tietää, toimiiko mun ensimmäinen suunnitelma. Koska mulla ei ole varasuunnitelmaa, todellakin toivon että saan hyväksymiskirjeen.  Joten ihan vaan vinkkinä sinulle, joka päätät siitä pääsenkö minä sisään. Hyväksymiskirje kelpaa oikein hyvin, ei tartte mitään hienouksia sen lisäksi. En ole epätoivoinen, mutta jos se auttaa, niin olen valmis kokeilemaan.

Oon koko vuoden vaan toivonut, että olisin saanut sen koulupaikan jo ja olisin jo koulussa. Älkää käsittäkö väärin, tää vuosi on ollut täynnä kaikkea hyvää ja oon nauttinut saamastani työkokemuksesta antaamuksella. Mutta kouluttautuminen ja opiskelu on mua varten - vaikka huono opiskelija olenkin - ja haluan takaisin koulun penkille. Lukio oli parasta aikaa mun elämässä tähän asti, joten odotukset ammattikorkeakoulua kohtaan on korkealla. Ehkäpä mä siksi valitsin tän biisin, kun miettii tätä tän hetkistä elämäntilannetta. Mä oikeasti haikailen kouluun. Haluan niin paljon päästä opiskelemaan alaa, joka on kuin luotu mua varten. Tästä tulee ihan liian pitkä viikko. Onneks se on täynnä lasten vahtimista, niin ehkäpä aika kuluu nopeesti.

Onko teillä jotain, mistä haaveilette juuri nyt todella paljon? Onko joskus ollut jotain sellaista?

Tervetuloo elämään, sen eka päivä on tänään

Sanni - Hakuna Matata

Tähän kappaleeseen törmäsin viime viikolla, kun katoin YlexPop 2014 lähetystä ja Sannin keikkaa sieltä. Ihan mielettömän hyvä kappale, ja tuli kuin tilauksesta! En siis itse ole lopettanut töitä, vaan multa loppui työt, kun koulut loppui. Nyt sitten olen työtön - ja kunhan saan työkkärin numerosta vastaamaan muunkin, kuin automaatin kertomassa, että asiantuntijat ovat kiireisiä juuri nyt, niin olen jälleen työtön työnhakija. Pääsenpähän taas elämään valtion piikkiin, jippii - not.
 
Ehkäpä tilanteeseen tulisi muutos ensi syksynä. Mulla on torstaina seuraavat pääsykokeet, toivottavasti ne menee paremmin kuin viime vuonna! Silloinkin kyllä meni tosi hyvin, ei jäänyt sisälle pääsy monesta pisteestä kiinni. Jos tällä kertaa ei jäisi siitäkään, vaan saisin sen opiskelupaikan ensi syksylle. Sitä ennen joku voisi soittaa mulle tällä viikolla ja tarjota töitä kesälle - onko liikaa toivottu? Niin mä kyllä sain edellisenkin työpaikan, joten sormet ristissä ja peukut pystyssä.

Mä oon tunnollinen työntekijä. Oon paljon parempi työntekijä, kuin opiskelija, sillä oon hyvä oppilas mutta huono opiskelija. Opin asiat tunneilla, ja that's it, en paljoa tee kotona. Töissä taas teen just mitä mua milloinkin pyydetään tekemään, sillä mä en halua näyttää välinpitämättömältä ja olla riesaksi. Alkuun totta kai, kuten varmasti kaikki, jotka on ihan uudessa työssä ja työpaikassa, kyselen ihan hirveesti kaikkea, mutta yleensä se jää siihen yhteen kertaan. Kun oon saanut sen pari viikkoa totutella työnkuvaan, niin osaan jo vähän hahmottaa mitä pitää tehdä ja ehkä jopa olla kaukaa viisas, ja tehdä jotain jo etukäteen.

Mutta se mistä mulle on sanottu eniten positiivista, on mun joustavuus. Oon suostunut jäämään pidemmäksi ajaksi töihin siten, että mulle on kerrottu asiasta samana päivänä, mulle on soitettu edellisenä iltana, että pitäski olla seuraavana päivänä ihan muissa touhuissa kuin aiemmin oli kerrottu, mua pyydetty tekee mitä millonkin ja aina oon suostunut. Ehkä tästä joskus on harmiakin tiedossa, mutta näissä parissa työpaikassa mun työnkuva on muutenkin ollut niin epämääräinen, että samapa se on ollu mitä oon tehny, kuha jotain. Enkä mä viitti tahalleni vaikeuttaa muiden töitä: jos mulla ei oo sovittu muuta menoa, miksi en jäisi ylitöihin? Saanhan mä ne joskus sitten pidettyä poiskin, ja oon päässy lähtee töistä jo puolilta päivin. 

Mites teidän kesätyöt tai työt ylipäänsäkin? Millasia opiskelijoita ja työntekijöitä oletteko? Onko joustavuus teistä pelkästään hyödyksi?