Tata Young - Cinderella
Hyvin olen näköjään viettänyt kaksi kuukautta hiljaiseloa blogin kohdalla ihan huomaamattani. Jotenkin aika on taas kerran kulunut niin kauheaa vauhtia, että oon totaalisesti pudonnut kyydistä. No, nyt mulla on parisen viikkoa lomaa, niin jospa saisin taas kiinni tästä kirjoittamisesta. Eipä sinänsä, ei mun elämässä hirveästi mitään ole edes tapahtunut. Suurin muutos on se, että mulla muuttuu kuunvaihteessa työnkuva ja osittain työpaikkakin, mutta sekin oli ihan odotettavissa, joten ei mikään traaginen muutos. Ennen kuin kukaan saa mitään ennakkokäsityksiä, työpaikan muutos ei johdu minusta suoraan vaan siitä, että olen töissä palkkatuella ja jotta sain sen neljän kuukauden jatkon, niin työnkuvan piti muuttua. En ole siis moannut tai saanut potkuja, älkää pelätkö.
Tuossa muutama päivä takaperin vietettiin ystävänpäivä ja olen enemän kuin tyytyväinen, että Suomessa kyse on nimittäin ystävistä, eikä niinkään siitä omasta kullasta ja muusta ällöromanttisesta. Tykkään kyllä romanttisista jutuista ja elkeistä, mutta semmoinen jatkuva kiehnääminen ja hellittelynimien käyttö ei vaan ole mua varten. Tästä asiasta innostuneena päätin valita Tata Youngin kappaleen, ja tässähän on kyse siis siitä, että nainen haluaa olla itsenäinen ja oma itsensä parisuhteessa. Mä ajattelen aivan samoin. Mulla ei ole kokemusta parisuhteesta, mutta sitten jos semmoinen joskus mun kohdalle osuu, niin haluan sen nimenomaan olevan tasavertainen juttu, jossa minä kuuntelen ja tuen sitä mun partneria kuten hänkin minua. En aio olla mikään prinsessa, joka odottaa, että mies tekee sitä ja tätä enkä myöskään aio esimerkiksi heivata urasuunnitelmiani miehen mieliksi. Haluan, että me kumpikin voidaan olla yksilöitä ja omia persooniamme, mutta kuitenkin olla onnellisia yhdessä.
Kyllä mä tykkään hemmottelusta, yllätyksistä ja siitä, että voidaan sopia kompromisseja. En usko, että parisuhde voisi toimia, jos kumpikaan ei koskaan antaisi missään periksi. Kyllä mä haluan kuulla ihania sanoja ja vaan maata jonkun kainalossa katsomassa jotain tyhjänpäiväistä elokuvaa. Mutta mä haluan myös jonkun semmoisen, joka ymmärtää mun oudot mielenkiinnon kohteet ja antaa mulle tilaa innostua niistä. Mä nimittäin aion sallia nämä kaikki mun mahdolliselta tulevalta poikaystävältä, joten aion vaatia samat oikeudet myös itselleni. Haluan löytää sen kultaisen keskitien tässäkin asiassa. Toivottavasti tämä ei ole liikaa pyydetty, sillä näin mun mielestä parisuhde on kaikkein toimivin. Mulla on loistava käsitys hyvästä parisuhteesta, kun ottaa huomioon mun kokemattomuuden tässä asiassa. Ehkäpä aika näyttää, miten hyvin tää mun suunnitlema toteutui.
Miten te vietitte ystävänpäivää? Haaveilettko ällöromanttisesta parisuhteesta? Millaisia teidän parisuhteet on ollu? Millaisia haluaisitte niiden olevan?
